Puhdas Saimaa- hanke / PUSA - hanke - Piensaimaa
Pien-Saimaan Suojeluyhdistys < Aloitussivulle

PUSA - hanke , Puhdas Pien-Saimaan oli kunnostushanke, jonka Piensaimaan- Suojeluyhdistys ry. toteutti  vuosina 2015-2017  Hankkeen loppuraportti alla.

 

PUSA- hankkeen jälkeen, kosteikkojen rakennuttamistyötä jatketaan, Säästäpankkisäätiön ja Yhdistyksen keräämän rahoituksen avulla.

 

Lop­pu­ra­por­tis­sa tar­kas­tel­laan hank­keen edis­ty­mis­tä hy­väk­syt­tyyn han­ke­suun­ni­tel­maan näh­den. Lop­pu­ra­por­tin tu­lee si­säl­tää seu­raa­vat tie­dot:

  1. To­teut­ta­jan nimi

Pien-Saimaan Suojeluyhdistys ry.

  1. Hank­keen nimi ja han­ke­tun­nus

Pusa Puhdas Pien-Saimaa  10809

  1. Yh­teen­veto hank­kees­ta

Pien-Saimaan vesistöalue on Lappeenrannan, Taipalsaaren, Lemin ja Savitaipaleen kuntien alueella. Vesistö on matalaa ja veden kierto hidasta. Valuma-alueella on paljon asutusta, peltoja, metsämaata sekä useita soita joista kolmella turvetuotantoa. Järvi on rehevöitynyt selvästi ainakin 1950-luvulta lähtien. Vuosina 2008-2009 sinilevä valtasi järven, jopa talvisaikaan. Eri toimijat käynnistivät pikaisesti hoitotoimenpiteitä. Toimenpiteet jakautuivat kolmeen eri ryhmään: järven ulkoisen kuormituksen vähentäminen, sisäisen kuormituksen vähentäminen sekä puhtaan veden tuottaminen järveen. Toimintaa koordinoi Lappeenrannan seudun ympäristötoimi.

Pien-Saimaan Suojeluyhdistyksen tehtäväalueeksi muodostui ulkoisen kuormituksen vähentäminen siten, että mahdollisimman monen järveen laskevan joen, ojan, suon ja puron varrelle rakennetaan kosteikko, valuma-allas tai muu vesirakenne. Tarkoituksena on kerätä valuma- ja hulevesien ravinteista ja kiintoaineista mahdollisimman suuri osa ennen veden valumista järveen.   

  1. Ra­port­ti

 

  • Hank­keen ta­voit­teet
  1. Vuosien 2012-2015 valmistuneiden ja rakennettujen kosteikkojen hoitosuunnitelmien laadinta, rahoituksen järjestäminen sekä maanomistajien ja urakoitsijoiden koulutus.

Eti-hoitosuunnitelmia on laadittu 2015 12 kpl, 2016 15 kpl, 2017 6 kpl, yhteensä 33. Lisäksi tehtiin joitakin suunnitelmia ei-etikelpoisiin kohteisiin.

Kosteikkoja rahoitettiin eti-tukien avulla. Tukia saatiin lähes kaikkiin hoitosuunnitelmiin ja muutamiin kosteikoihin. Kunnat, yksityiset ja säätiöt rahoittivat jonkin verran. Pääasiallinen rahoittaja oli Etelä-Karjalan säästöpankkisäätiö, joka antoi kosteikkojen rakentamiseen v 2015-16  150 000e ja v 2017 100 000 e, tästä siirrettiin 30 000e vuodelle 2018 kunnostustoimiin ja loppujen suunniteltujen kosteikkojen rakentamiseen.

Maanomistajien koulutustilaisuuksia järjestettiin 6 ja urakoitsijoiden tilaisuuksia 1.

 

  1. 15 uuden kosteikon rakentaminen tai rakentamisen käynnistäminen hankkeen aikana.

Kosteikkoja on rakennettu 46, sovittu 9 ja suunnitteilla 2. Lisäksi kuntien rakentamia ainakin 3 ja yhteisöjen, yksityisten ja säätiöiden rakentamia 6. 

  1. Metsätalouden vesiensuojelukohteiden toteuttaminen PISA 2013 hankeen yleissuunnitelman pohjalta.

Metsäkeskuksen kanssa ei tehty yhteistyötä hankekauden aikana. Kun Säästöpankkisäätiön rahoitus kosteikkojen rakentamiseen varmistui, kaikki työaika suunnattiin välttämättömimpien ja kiireellisimpien kohteiden suunnitteluun. Kun vielä saatiin tietää, että Eti-tukia ei maksettaisi v 2018 lainkaan, tuli kiire tehdä hoitosuunnitelmat ja tukihakemukset viimeistään v 2017 aikana. Metsäkohteita suunniteltiin ja rakennettiin kuitenkin 4-5 kappaletta.

Kokemus osoitti myös sen, että metsätalouden vesiensuojeluhankkeet edellyttävät toteutuakseen monivaiheista ja pitkäaikaista suunnittelua, toimijatahojen tehtävänjakoa sekä eri rahoitusjärjestelmien yhteensovittamista.

  1. Yhteisöllisyyden ja yhteistyön edistäminen ja ylläpitäminen eri tahojen välillä.

                Kosteikkohankkeella on myönteinen imago ja se on saanut todella positiivista julkisuutta sekä Pisa-hankkeen (2012 – 2014) että Pusa-hankkeen (2015-2017) ajan.

Yhteistyötä on tehty alueen kuntien, osakaskuntien, säätiöiden, metsänhoitoyhdistysten, metsästysseurojen, maan- ja metsänomistajien, yrittäjien, ranta-asukkaiden sekä luonnonsuojelijoiden kanssa. Hanke on saattanut yhteen monia sellaisia toimijoita, jotka eivät aikaisemmin ole olleet yhteistyössä. Yhteisen järven tila on yhdistänyt ihmisiä.

Pien-Saimaan Suojeluyhdistyksen hankkeet on suunniteltu yhteistyössä Lappeenrannan seudun ympäristötoimen kanssa. Pusa-hanke limittyy ympäristötoimen Pisara-hankkeen kanssa. Hankkeita on myös koordinoitu Kalatalouskeskuksen hoitokalastuksen ja kaislikonniittohankkeen sekä Voisalmen pumppaamohankkeen kanssa. Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus on tehnyt ja tekee edelleen vesistön tilan mittaukset.

Puhdas Pien-Saimaa -hanke on toiminut esimerkkinä alueen monille muillekin hankkeille kuten Lappeenrannan Rakkolanjoen Savitaipaleen Kuolimon, Lemin Lahnajärven ja Kuuksenen sekä Luumäen Kivijärven hankkeille. Lappeenrannan kaupungissa on rakennettu kolme hulevesikosteikkoa. Niiden tarkoituksena on hulevesien puhdistamisen lisäksi esitellä kaupunkilaisille vesiensuojelurakenteita.       

4.2 To­teu­tus

  1. toi­men­pi­teet

Pien-Saimaan Suojeluyhdistys hankki ostopalveluna hankesuunnittelun sekä hallinnon. Hankkeet kilpailutettiin asianmukaisesti. Yhdistyksessä tehtiin tarvittavat päätökset. Hankesuunnittelijatahoksi valittiin Lappeenrannan seudun ympäristötoimi ja hallinnon toteuttajaksi Pienyritysapu Leena Saarinen. Kummaltakin toimijalta ostettiin palvelu sovitulla tuntihinnalla.

Yhdistys hankki toteutusrahaa, piti yhteyttä eri tahoihin, hoiti hankehallinnon ja toimi yleisenä isäntäorganisaationa. Tiedotus, tilaisuudet ja yhteydenpito viranomaisiin hoidettiin yhteistyössä ympäristötoimen kanssa.

Yleisötilaisuuksia järjestettiin v 2015 3 ja tiedotteita tehtiin 3. Vuonna 2016 järjestettiin 6 tilaisuutta joissa esiteltiin erilaisia kosteikkoja sekä tehtiin linnunpönttöjä kosteikoille. Yleisötilaisuuksia oli 3. Elokuussa pidettiin Suojeluyhdistyksen ja ympäristötoimen isännöimä valtakunnallinen vesiensuojelupäivä, teemana kosteikot. Tiedotteita tehtiin 4.

Vuonna 2017 itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi yhdistys sai oikeuden käyttää Suomi100 tunnusta. Perusteena oli, että yhdistyksen toimenpiteiden tuloksena Pien-Saimaalle oli tehty 100 kosteikkoa. Kosteikkoiltoja pidettiin kaksi. Pien-Saimaa100 juhlaa vietettiin lokakuussa. Siellä jaettiin kunniakirjat 48:lle maanomistajalle jotka olivat luovuttaneet maitaan Pien-Saimaan suojeluun. Vuonna 2014 oli jaettu yli 50 kunniakirjaa vastaavassa juhlassa ja vastaavin perustein.

  1. aika­tau­lu

Heti alussa aikataulu petti. Hanke alkoi kesäkuussa 2015. Ennakkomaksuja ei aiempaan tapaan maksettu. Ely-keskuksen viivyttelyn jälkeen hyväksymispäätös hankkeeseen saatiin maaliskuussa 2016. Rahaa saatiin vasta elokuussa. Oli vähällä, ettemme joutuneet irtisanomaan ostopalvelusopimuksia. Vajaan kolmen vuoden hankkeessa ensimmäinen rahaerä tuli vasta yli vuosi aloituksen jälkeen. Kosteikkorakentaminen sujui onneksi hyvin, kiitos Säästöpankkisäätiön rahoituksen ja lainoituksen.

  1. re­surs­sit

Pien-Saimaan suojeluyhdistys on suhteellisen pieni vapaaehtoisyhdistys, jolla ei ole jäsenmaksujen ja lahjoitusten lisäksi muita tuloja. Yhdistyksellä ei ole toimihenkilöitä eikä toimitiloja. Kirjanpito on ulkoistettu kirjapitotoimistolle.

Yhdistyksen toimijat, lähinnä hallitus, toimivat hankkeissa ilman palkkiota ja suurimmaksi osaksi ilman kulukorvauksia.

  1. to­teu­tuk­sen or­ga­ni­saa­tio

Hankkeen isäntänä toimi Pien-Saimaan Suojeluyhdistys ja hankevastaavina puheenjohtaja Risto Kiljunen ja sihteeri Marjut Sassi. Nimenkirjoitusoikeus on puheenjohtajalla, sihteerillä ja taloudenhoitajalla (Nyky Vanhanen) kahdella yhdessä.

Kosteikkojen suunnittelu ja työnjohto ostettiin Lappeenrannan seudun Ympäristötoimelta, jossa nimettynä vastuuhenkilönä on kosteikkoasiamies Antti Happonen. Tiedotukseen ym. töihin osallistui projektikoordinaattori Raija Aura ja Tiia Welin (11.10.17 lukien). Kirjanpitotoimen vastuullisena henkilönä oli Leena Saarinen Pienyritysapu Leena Saarinen oy.

Alun perin suunniteltiin, että hankehallinto olisi myös ulkoistettu, mutta käytännössä tämä ei käynyt päinsä vaan hallinto ja hankebyrokratia hoidettiin yhdistyksen toimesta. Korvaamatonta apua tässä antoi Leader Länsi-Saimaa.

Pusa-hankkeella ei ollut ohjausryhmää.    

  1. kus­tan­nuk­set ja ra­hoi­tus

Hankerahoitusta haettiin ja saatiin 139 000 e josta yhdistyksen omarahoitusosuutta 24 800 e ja talkootyöosuutta 3000 e. Hankekauden tulot ja menot menevät jokseenkin tasan.

Yhdistys on ottanut Lappeenrannan kaupungilta korotonta lainaa 10 000 e toukokuuhun 2018 asti. Yhdistys on lainannut hankkeelle 10 000 e joka kuitataan maksetuksi heti kun viimeinen maksuerä saadaan. Säästöpankkisäätiö on rahoittanut kosteikkorakentamista 2015-2016 150 000e ja 2017 70 000e. Yhdistyksen omavastuuosuus on Säästöpankkisäätiön suostumuksella maksettu tästä erästä.

  1. ra­por­toin­ti ja seu­ran­ta

Hankesuunnitelmien toteutumista seurataan laskutuksessa. Päätettyjä avustuksia maksetaan vain kuitteja vastaan. Suunnitelmien laatu on varmistettu ympäristötoimen antamilla lausunnoilla. Hankkeen toteutumista seurattiin jatkuvasti yhdistyksen hallituksen kokouksissa. Jaksottaista toteutumista raportoitiin maksuhakemusten yhteydessä. Säästöpankkisäätiölle raportoitiin kerran vuodessa marraskuussa kunkin vuoden varojen käytöstä. Yhdistyksen hallituksen jäsenet tarkastivat kaikki rakennetut kosteikot ja raportoivat niistä hallitukselle ja säästöpankkisäätiölle.

Ympäristötoimi seuraa kosteikkojen kuntoa ja raportoi mahdollisista korjaustoimenpiteistä.  


  1. to­teu­tus­o­le­tuk­set ja ris­kit

Riskeiksi arvioitiin hankehakemuksessa seuraavat asiat:

- Aikataulut pettävät tai yhteistyö eri osapuolten välillä ei toimi. Projektiorganisaatio kuormittuu muilla vähäarvoisemmilla tehtävillä.

Aikataulu piti hyvin muutoin kuin rahoituksen kohdalta. Yhteistyö toimi hyvin. Projektiorganisaatio pysyi hyvin hallinnassa.

- Luonnonolosuhteet kuten Saimaan veden pinnan vaihtelu ja roudaton talvi

Näihin osattiin varautua ennakolta. Hankejaksolla vesi on ollut erittäin korkealla ja erittäin matalalla. Kohteita vaihdeltiin tilanteen mukaan. Routaa riitti kohtuullisesti.  .

- ETI-tukipäätösten aikataulu voi olla ongelma rakentamis- ja hoitotoimenpiteiden aikataulun kanssa.

Tukipäätökset takkusivat v -15 ja osittain -16. Kun valtaosa kosteikoista rakennettiin Säästöpankkisäätiön tuella, tästä ei ollut haittaa. Hoitotoimenpiteissä voidaan yleensä joustaa.  

- Maanomistajat eivät lähde mukaan.

Maanomistajat suorastaan pyrkivät mukaan. Monilla tuntui olevan kunnia-asia omasta järvestä huolehtiminen. Rakennusraha oli tietenkin mainio motivaattori. Harvat ongelmatapaukset olivat lähinnä perikuntia.

  • Yh­teis­työ­kump­pa­nit

Lappeenrannan seudun ympäristötoimi, Lappeenrannan kaupunki, Taipalsaaren kunta, Lemin ja Savitaipaleen kunnat, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus, Saimaan vesiensuojeluyhdistys, Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus, Leader Länsi-Saimaa, Läntisen Pien-Saimaan kalastusalue, paikalliset tiedotusvälineet, yhdistykset ja yritykset.  

  • Tu­lok­set ja vai­ku­tuk­set

Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus tutkii Pien-Saimaan veden tilaa kuudessa tutkimuspisteessä. Piiluvanselällä on Ympäristötoimen pysyvä tutkimuslautta mittaamassa veden tilaa. Tutkimuksissa on havaittu veden laadun parantuneen Pien-Saimaan alueella. Eniten paranemista on tapahtunut Kivisalmen pumppaamon vaikutusalueella. Veden laatu on parantunut välttävästä tyydyttäväksi ja tyydyttävästä hyväksi myös läntisimmillä alueilla. Maavedellä ja Lavikanlahdella on edelleen heikkoja alueita. Suunta on ollut paraneva ainakin kolmen vuoden ajan.

Näyttäisi siltä, että eri toimenpiteiden yhteisvaikutus on parantanut Pien-Saimaan veden laatua. Ihmisten kiinnostus omatoimiseen vesistön kunnon parantamiseen ja tarkkailuun on herännyt. Maanviljelijät ja metsänomistajat ovat ottaneet käyttöön vesiensuojelua edistäviä menetelmiä. Ranta-asukkaat ja osakaskunnat ovat edistäneet veden tilan parantamista. 

  1. Esi­tyk­set jat­ko­toi­men­pi­teik­si

Kosteikkojen kunnostus olisi saatava jatkuvaksi. Uusia kosteikkoja tarvitaan edelleen. Rahoitus muodostuu kuitenkin ongelmaksi sekä hoitotoimenpiteissä että rakentamisessa. Helpot ja halvat kohteet on jo tehty. Eti-tukia ympäristön hoitoon rajoitetaan ja ehtoja tiukennetaan. Vuonna 2018 Eti-tukia ei saada lainkaan. Tässä olisi säätiöillä toimintamahdollisuuksia.

Hankevastaavia tahoja pitäisi löytyä lisää. Näin suurten hankkeiden hallinnointi on yhdistyksille rankka tehtävä ainakin ikääntyvin vapaaehtoisvoimin. Miten pitkälle hankkeita voidaan pyörittää kunnallisena työnä? Miten maakuntahallinto voi toimia ympäristönsuojelu- ja kunnostushankkeissa? Toimintaan pitäisi saada mukaan nuorempaa joukkoa ja palkattua työvoimaa.

Hankkeiden yhteensovittamisessa olisi tehtävää. Jokainen toimija tekee omat päätöksensä, asettaa tavoitteensa ja määrittelee aikataulunsa. Toisilla on työntekijöitä ja toisilla ei. On kuitenkin varottava liikaa byrokratiaa. Hankkeissa on jo huolestuttavia esimerkkejä siitä, että kehittämiseen, suunnitteluun, valvontaan, nippelitiedon keräämiseen ja kuittikyttäykseen kuluu aikaa, energiaa ja rahaa, eikä varsinainen tavoite edisty.        


  1. Alle­kir­joit­ta­jat ja päi­väys

 

 

Lappeenrannassa 12.2.2018

 

Pien-Saimaan Suojeluyhdistys ry

 

 

Risto Kiljunen                                                                        Marjut Sassi

Puheenjohtaja                                                                       Sihteeri