Pien-Saimaan Suojeluyhdistys < Aloitussivulle

purjevene

Kosteikot

Kosteikkoasiamieshanke

Kosteikkoasiamieshanke 2012 – 2014 oli Pien-Saimaan suojeluyhdistyksen hallinnoima kaksivuotinen Leader-rahoitteinen hanke. Hankkeen tavoitteena oli parantaa Läntisen Pien-Saimaan tilaa vauhdittamalla erilaisten vesiensuojelurakenteiden toteuttamista vesistön valuma-alueella. Hankkeen puuhamiehenä toimi kosteikkoasiamies Antti Happonen. Hänen tehtävänään oli tiedottaa, neuvoa ja motivoida maanomistajia toteuttamaan vesiensuojeluratkaisuja ja auttaa hankerahoituksen järjestämisessä. Hankkeen aikana rakennettiin tai käynnistettiin 15 vesiensuojeluratkaisua sekä suunniteltiin 30.

Kosteikkoasiamieshanke myös palkittiin kunniakirjalla Lahden Sibeliustalolla vuonna 2014 järjestetyssä Maaseutugaalassa. Kosteikkoasiamieshanke on ainutlaatuinen ja innovatiivinen hanke, jossa on saatu muutamassa vuodessa neuvonnan ja rahoitusmuotojen yhdistämisen kautta toteutettua useita kymmeniä kosteikkoja yksityismaille.

 

 Kunniakirjan vastaanottotilaisuus

Maaseutugaala 29.10.2014. Kuvassa kosteikkoasiamieshankkeen toteuttajia vasemmalta: Kosteikkoasiamies Antti Happonen, sihteeri Marjut Sassi (Pien-Saimaan vesiensuojeluyhdistys), maaseutusihteeri Juha Tielinen (Taipalsaaren kunta), projektikoordinaattori Raija Aura (Lappeenrannan seudun ympäristötoimi), varapuheenjohtaja Nyky Vanhanen (Pien-Saimaan vesiensuojeluyhdistys), ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen (Lappeenrannan seudun ympäristötoimi).


Kosteikon toiminta

Kosteikon tärkein tehtävä on veden virtauksen hidastaminen, jolloin kiinteä aines ja siihen sitoutuneet ravinteet laskeutuvat kosteikon pohjalle. Pohjassa ravinteet sedimentoituvat tai toimivat kosteikon kasvillisuuden ravintona ja vapautuvat mikrobitoiminnan kautta ilmakehään. Toimiva kosteikko voi pidättää jopa yli puolet ravinteista. 

Rehevissä kosteikoissa kasvaa monipuolinen kasvilajisto, joka tarjoaa elinympäristön lukuisille eläinlajeille. Kosteikkoihin pyritään luomaan monimuotoisia olosuhteita kuten syvänteitä, avovesialueita, matalia osia, pohjaharjanteita, tulva-alueita, niemiä ja saarekkeita. Ne lisäävät kosteikkojen monimuotoisuutta, mutta ovat tärkeitä myös veden laatua parantavissa kemiallisissa prosesseissa.

Kosteikko pidättää ravinteita ja vähentää tulvia

Kosteikkoalueen syvänteistä ja laskeutusaltaista voidaan nostaa pohjaan painunutta ravinteikasta lietettä ja levittää se takaisin pellolle tai käyttää maanparannusaineena vaikka viherrakentamisessa. Suorien taloudellisten hyötyjen lisäksi näin vähennetään myös uuden ravinnekiertoon joutuvan lannoitteen määrää. Lisäksi avovesialue ja syvänvedenalue ovat tärkeitä etenkin linnustolle.

Kosteikkojen avulla voidaan vähentää myös tulvahaittoja, peltoeroosiota sekä niiden aiheuttamaa ravinnepiikkiä. Yläjuoksulta korkean vesimäärän aikaan vauhdilla virtaava vesi hidastuu patojen, altaiden ja kosteikon vaikutuksesta siten, että kosteikosta valuva vesi tihkuu hiljalleen ja kirkkaampana muualle vesistöön.

Kosteikon toimivuuden seuranta

Kosteikkojen toimivuuden seuranta on tärkeää. Eroosioherkillä alueilla suurin osa fosforista on sitoutunut kiintoaineeseen, joten jo veden väri kertoo kosteikon toimivuudesta. Kerääntyvän kiintoaineksen määrää kosteikon pohjalle voi seurata myös mittatikulla.

Kosteikkojen toimivuutta voidaan mitata myös vesinäytteillä, typpiluiskilla ja automaattiasemin. Automaattiasemat mittaavat kosteikkoon saapuvan ja sieltä lähtevän veden pitoisuuksia, joten ne ovat varma, joskin hintava, tapa seurata vedenlaatua.

WWF Suomi on mukana Interreg-rahoitteisessa tutkimushankkeessa, jossa seurataan kosteikkojen toimivuutta sekä pyritään parantamaan etenkin pinta-alaltaan pienempien kosteikkojen toimivuutta muun muassa kemikaalein ja istutuksin.



Lerader Lippu ja lause suomi väri Ymptoimi
ELY Tuuliaisensaatio Etelä Karjalan kylät Ry