< Aloitussivulle

Pien-Saimaan veden laatu, tutkimustulokset ja kunnostustoimenpiteet yksiin kansiin

Pien-Saimaalla on touhuttu paljon ja monenlaista, toimijoita on useita, mutta tieto on hajallaan. Nyt tämä kaikki tieto on kertaalleen koottu yksiin kansiin raporttiin ”Yhteenvetoraportti Pien-Saimaan kunnostuksesta ja tutkimuksista 2009-2018 ja veden laadun kehityksestä 1987-2018”. Pääpaino raportissa on veden laadussa.

Raportti esittelee lyhyesti Pien-Saimaan laajamittaista kunnostustoimintaa sekä tutkimuksia ja seurantaa. Pelkästään tutkimuksia ja selvityksiä on raportin lopussa liitteessä1 lueteltuna neljä ja puoli sivua. Keskeinen osa raporttia on kunnostustoimien vaikuttavuuden arviointi Läntisen Pien-Saimaan vedenlaatutulosten perusteella.

Raportti kertoo sen, minkä Pien-Saimaan käyttäjät hyvin tietävät: vesistö on rikkonainen ja monimuotoinen vesialue ja veden laatu vaihtelee suuresti vesistön eri osissa. Myös vuosien ja vuodenaikojen välillä on samalla pisteellä suuriakin eroja. Sääolot edellisvuonna tai samana vuonna yhtä lailla kuin paikalliset toimenpiteet voivat vaikuttaa veden laatuun, joko positiivisesti tai negatiivisesti.

Veden laadun muutoksia raportissa kuvataan seitsemällä osa-alueella. Tietoa on pitkältä ajalta, sillä veden laadun pitkäaikaisseuranta on alkanut 1987. Veden laatua ja siinä tapahtuneita muutoksia tarkastellaan pääasiassa päällysveden (1m) avovesikauden (touko-lokakuu) ja lopputalven (maalis-huhtikuu) aikaisten keskiarvotulosten perusteella.

Vedenlaatua kuvaavien diagrammien käyrät osoittavat epäsäännöllistä vaihtelua, loivaa aaltoilua tai terävää sykettä. Esimerkiksi vuosi 2010-2011 erottuu jostain syystä piikkinä monella osa-alueella, mutta sinilevätalvi 2008-2009 tuskin lainkaan. Varovasti uskalletaan kuitenkin jo sanoa, että veden laadussa on tapahtunut paranemista.

Läntisen Pien-Saimaan vedenlaatu vaikuttaa olleen heikoimmillaan 1970-1980 –luvuilla ja jälleen 2010-luvun alussa. 1990-luvulla ja 2000-luvun alkupuolella tilanne oli hivenen parempi. Viimeisten noin viiden vuoden aikana vedenlaadussa on havaittavissa lievää paranemiskehitystä 2010-luvun alkuun verrattuna: pitoisuudet ovat joko laskeneet, pitoisuusvaihtelu on tasaantunut tai pitoisuuksien nousu on pysähtynyt.

Toteutetuilla toimenpiteillä näyttäisi olevan positiivista vaikutusta Maaveden vedenlaatuun: veden ravinnepitoisuus, sameus, kiintoaine- ja klorofyllipitoisuus ovat laskeneet ja näkösyvyys on parantunut viime vuosina avovesikaudella.

Lavikanlahden avovesikauden aikainen vedenlaatu vaikuttaisi kohentuneen kokonaisravinteiden, sameuden ja kiintoainespitoisuuden osalta hiljalleen koko 2000-luvun ajan.

Sekä Jokilahden että Koneenselän vedenlaatu on kohentunut vuoden 2011 jälkeen kokonaisravinnepitoisuuksien ja levämääriä kuvaavan klorofylli-a -keskipitoisuuksien laskun myötä. Myös COD ja väriluku ovat hivenen laskeneet ja etenkin tasoittuneet viime vuosina.

Piiluvan – ja Sunisenselällä happipitoisuudet ovat parantuneet, mutta väriluku ja kemiallinen hapenkulutus ovat kasvaneet.

Taipalsaarentien itäpuolella veden laatu on selvästi parempaa kuin tien länsipuolella ja vaihtelu on vähäisempää. Suurimmat vaihtelut näkyvät Vehkataipaleen veden laadussa.

Raportti kertoo myös, että Pien-Saimaalla on puuhattu paljon ja tehty jo kauan monenlaista. Se kertoo selvästi myös, että tämä järvi on tärkeä ja sen hyväksi ollaan valmiita ponnistelemaan. Ja työ jatkuu monella saralla. Pien-Saimaan tulevaisuus näyttää valoisalta!

Raportti kokonaisuudessaan löytyy Pien-Saimaan kotisivuilta: http://www.piensaimaa.fi/tietoa-ja-tutkimusta/tietoa-ja-tutkimusta

 

Lisätietoja:
Projektikoordinaattori Raija Aura
040 5843 278, raija.aura(at)lappeenranta.fi